Puuseppäkoulu Rinta-aholla 1912
Tuolloin talon seinissä ei ollut ulkolaudoitusta ja eteinen oli pyöreä. Pärekaton uudistaminen näkyy olevan kesken. Talon koko oikea pääty on tupa (kuvassa näkyvät ikkunat), josta lähes neljänneksen vei valtava muuri. Porstuan perällä on pieni kamari (keittiö). Vasemmassa päässä on kaksi kamaria. Vintillä on pieni hellahuone, jossa on ilmeisesti ajoittain asuttu.

Puuseppäkoulu toiminnasta Rinta-aholla on mainintoja 1890-luvulta sekä vielä valokuvan myötä 1912.  Yhtenä opettajan toimi Piilin Konsta (Konstantin Piili). Valmistettuja huoneikaluja ja höyläpenkkejä on vieläkin taloissa käytössä.

Rinta-ahon talossa oli 1890-1895 aikoihin meijeri, joka Hömppö-Aapon laulun mukaan toimi paskarattaalla. Tarkoitti hevoskiertoa, jolla kirnua pyöritettiin. Uusi meijeriskä Kuorevedeltä tuli töihin meijeriin 1896 Amalia Mäkelä (Vanhatalo).

1800 -luvun loppupuolella Rinta-ahon isäntä oli myös kivimies, joka valmisti graniitti portaita, kivijalkoja ja paaseja.  Kauppakirjassa 1910 mainitaan Tassarin järven sunnassa olleet Aleksanterin tehtaat kuuluvan tilaan. Tietoa ei ole säilynyt mitä tehtailla tehtiin.

Rinta-ahon väki 1913 Edla ja Kristian sylissä Lauri, kasvattipoika Heikki Louhi, Tehvo (Stefanus) Sillman, Manta Rinta-aho Edlan äiti, piika Aino Lanto.  Taustalla pienempi pytinki ja aitta. Pytinki siirrettiin myöhemmin Vuoriston taloksi.

Rinta-ahon oli 1700-luvulla Kaakkomäen torppa. Isäntänä Taavetti Simonpoika Rinta-aho (Kaakkomäki) ruotsi: David Simonsson Rinta-aho (Kaakkomäki). 

Noin 1850 alkaen Mäenpään torppa, Isäntänä Frans Johan Tuomaanpoika Rinta-aho (Mäenpää) ja puolisona Kristiina Simontr Kaakkomäki

Fransin jälkeen taloa isännöi poikansa Matti ja Raiskin tytär Magdalena : Manta ja Matti

Kahvitauko riihellä

Rinta-aho 10.7.1999   Hirsinen meijerirakennus kuvassa oikealla. Rakennuksessa oli meijeritupa, jossa asuttiin.